Orenda | Kuudes rivi keskellä

Orendajurmo
Orenda
Blogi
Tietoa
Esseitä ja arvioita
Tietoa kirjoittajasta

Jurmon jumalat ovat puhuneet

Orenda on mykistävä hengennostatus aaltojen vaahdottamassa Jurmon kivipeltojen maisemassa, johon syöpyy meren mittaama elämän ja kuoleman raja. Teos ansaitsee kaikki saamansa tähdet, joita näyttää satavan suoraan taivaalta. Myyttien kerrostumat avautuvat aina uusiin kompassilukemiin.

Saman meren kallioilla olen jo on on elämäni kaikki kesät olemassaoloa pohtinut. Eikä minusta sittenkään tullut pappia.

Ihailen Pirkko Saision eläytymiskykyä, heittäytymistä loputtomiin kysymyksiin ja papin työhön, yksinäistä etsintää Jumalan edushenkilönä. Kuuntelen vaikuttuen Alma Pöystin taiteilijan ankaruutta itsensä syyllistäjänä. Kuulen musiikin pyhyyden, jonka tulkitsemisen lahjan hän kadottaa.

Vastavoimat ovat vahvoja kuten Hannu-Pekka Björkmanin teologiassaan vakuuttava kirkonmies tai rannalla omaa totemiaan ruokkiva Luca Leinon kirkaskatseinen, siivekäs enkelipoika, silta muinaisaikojen, valetulien upottamien hylkyjen ja rikki menneen tulevaisuuden välillä.

Pirjo Honkasalo on ohjaajana sitonut myytit kuvien spirituelliksi liikkeeksi ketjuttaessaan keveän ja raskaan, surun ja toivon.

Kyllä. Lähikuvasssa on myös puu, taivas, horisontti ja ajan liikkumavara kuin Tarkovskin Uhrin ruotsalaisessa kesäyössä. Syyllisyyden ja armon solmukohta on vain transponoitu toiseen tarinaan, uskallukseen avata perspektiivejä oman aikamme havainnoista.

Kuvat maalaavat ja rajaavat tuntematonta.

Katsojalle on jätetty rooli, jonka kirjailija on luonnostellut, mutta matka on kuoppainen. Vankien saarelle on aina tultu kaukaa ja lähdetty vielä kauemmaksi.

P.S. Kun kirjoitan tätä, etäämpänä merellä laivat huudattavat sumutorviaan. Ne alkavat muistuttaa orendan laulua. Melkein kuin merestä nousisi Jurmo haaksirikkoutuneine purjealuksineen.

17.4.2925

KIRSIKKA MORING

Palvelun tarjoaa Webador